Joku aika sitten tulin kohdatuksi. Hyväksytyksi. Ilman, että tein itse mitään. Tunsin olevani tervetullut omana itsenäni. Sain vain olla. Muisto tästä kohtaamisesta jäi mieleen yllättävänä, lämpimänä kokemuksena tuntemattoman taholta.
Kohtaamista ei ole syytä vähätellä. Sen merkitys on sitä suurempi, mitä enemmän vastoinkäymisiä ihmissuhteissa on ollut. Kun odottaa torjuntaa, hyväksynnän lämpö tuntuu erityisen voimakkaana.
Kohtaaminen voi helposti epäonnistua. Kaikilla meillä on siitä kokemuksia. Ehkä oppilas lähti luokasta suuttuneena? Ehkä puoliso ei ymmärtänyt ja riitauduitte? Syitä voi olla monia. Itsellä saattoi olla huono ja väsynyt päivä tai laajemminkin haastava elämäntilanne. Tällöin keskittyminen menee enemmän itseen, kuin toiseen. Omat, tilanteessa heräävät pelot ja huolet saattavat myös vaikuttaa siihen, ettei voi antaa toiselle tilaa toimia vaihtoehtoisilla tavoilla. Erityisesti herännyt ja virinnyt pelko vie etäälle toisista ja herättää halun toimia, puuttua ja muuttaa toinen liiankin nopeasti, tai paeta itse tilanteesta.
Lasten ja nuorten aggression hoitoon liittyy aina kohtaamisen onnistuminen. Ilman ymmärretyksi tulemisen kokemusta luottamus toiseen ei voi palautua, eikä tuki tai terapia voi onnistua ilman alustavaa luottamusta. Myös itse aggressiivisen käyttäytymisen taustalla on usein väärinymmärretyksi tulemisen kokemuksia tai sietämättömiä tunteita, kuten häpeää tai raivoa. Aina kun vastaan tulee raivoa, aggressiota tai vihaa, olisi hyvä kysyä, mitä tilanteessa tapahtui. Mikä oli aggression triggeri? Minkälainen vuorovaikutuksen tunnelma oli? Oliko tilanne tasapuolinen? Sisälsikö se ymmärryksen elementtejä vai kenties jotain muita, etäännyttäviä tunteita.
Kohtaaminen ei ole pelkkää iloisuutta ja lempeyttä. Iloisuuskin voi tuntua irralliselta, eikä aina kosketa. Hyvyyden ja lempeyden vastaanottaminen voi olla mahdotonta, jos se ei vastaa omaa sen hetkistä mielialaa. Raivokas ei tule kohdatuksi pelkällä lempeydellä. Silloin viha ei saa kohdetta, eikä väärinymmärrys tule nähdyksi. Ehkä tunnistat itse myös tunteen, mikä tulee kun surullinen mieli kohtaa iloisen ja ymmärtämättömän? Pyytää ehkä piristymään? Tai sanoo, että näytät vakavalta? Väärä tai tunkeileva tulkinta voi herättää suuttumusta. Moni yritys rauhoittaa omaan huoneeseensa mennyttä lasta tai nuorta voi johtaa suuttumuksen lisääntymiseen, jos tulkinta ei ole oikea, ja kohtaaminen epäonnistuu. Vastauksena vanhempi voikin saada tylyn "sä et vaan tajua" - kommentin.
Kohtaamisella voi siis vaikuttaa. Moni muistaa elämästään henkilön joka on tukenut ja lohduttanut, hyväksynyt, aina. Toivottanut tervetulleeksi väsyneenä tai epäonnistuneena. Meistä jokainen voisi olla se henkilö, joka tukee, kohtaa, antaa tilaa,
lohduttaa, hyväksyy ja tsemppaa. Lohdullisia kohtaamisia jokaiselle ensi vuodelle.
Comments